Sunnuntaipäivä riparilla on aivan erityisen hieno päivä.
Voisi ajatella, että sunnuntaina leirillä nukuttaisiin pitkään -mutta ei. Herätys on aivan normaaliaikaan. Poikkeuksena muihin aamuihin, sunnuntai-aamuna leiri herää tavallista nopeammin ja väki on varovaisen innostunutta ja pieni jännitys on aistittavissa lähes jokaisen kasvoista ja olemuksesta.
Sunnuntai nimittäin poikkeaa kaikista muista leiripäivistä huomattavasti.
Aamutoimien, aamupalan ja lipunnoston jälkeen leiri suuntaa yhdessä matkansa kohti Punkaharjun kirkkoa osallistuakseen messuun. Messua on valmisteltu yhdessä ja leiri on mukana myös avustamassa jumalanpalveluksessa. Kirkkoon on kutsuttu myös leiriläisten perheet.
Leiriläiset matkaavat kirkkoon apostolinkyydillä.
Kesäteologimme Jarno saarnaa.
Jumalanpalveluksen jälkeen suuntaamme kirkkokahville Kesäkodille Pappilansaareen yhdessä kotiväen kanssa. Kahvinjuonnin jälkeen on hyvä viettää laatuaikaa niiden kaikkein lähimpien kanssa. Vielä ennenkuin vanhemmat ja sisarukset lähtevät kotiin, on vielä pienen yhteisen ohjelman aika.
Tyynyrallia formulaviikonloppuna!
Kotiväen lähdettyä syödään sunnuntailounas. Ruokalevon jälkeen kirjoitamme kirjeet kummeille ja kutsumme heidät konfirmaatiojumalanpalvelukseen.
Iltapäivällä lämpiää sauna ja saunomisten ja uimisten jälkeen aletaan odottamaan kavereita vierailulle. Sunnuntai-illaksi kukin saa kutsua pari kaveriaan viettämään iltaa kutsuvierasiltaan. Iltaan saapuu myös vaihteleva määrä isosena Kesäkodilla toimineita nuoria. Isosten järjestämän ohjelman ja iltahartauden jälkeen siirrymme nauttimaan pizzatarjoilusta. Ilta jatkuu iloisen puheensorinan säestämänä.
Kavereiden lähdettyä kokoonnumme vielä lipunlaskuun ja hiljentymään yhdessä ennen kuin on aika käydä levolle. Ilta päättyy isosten käydessä mökkien ovilla laulamassa iltalaulun ja toivottamassa hyvät yöt.
Onkohan olemassa parempaa tapaa elää riparilla pyhäpäivää, kun käydä messussa yhdessä riparikavereiden ja oman perheen kanssa ja viettää päivä kotiväen ja ystävien seurassa?
